Suurinta osaa maasta voidaan pitΣΣ tasankomaana, jossa on aika jyrkkΣ lΣnsirinne, joka muodostaa kΣytΣnn÷ssΣ vedenjakajan monille pikkujoille ja kahdelle suurelle virralle, Zairelle (Kongo) ja Zambezille. Maan koillisosaa voidaan siten tarkastella osana Kongon-allasta, kaakkoa osana Zambezin aluetta ja etelΣΣn mentΣessΣ maa on osa Kalaharin allasta.
Keskiajalla alue muodostui keskisuurista ja hyvin organisoituneista bantuvaltioista, jotka olivat erΣΣnlaisia kuningaskuntia. Kun portugalilaiset tulivat maahan vuonna 1482, kykenivΣt kuninkaat jatkamaan statustaan (asemaansa), kun eurooppalaiset pitivΣt kuningasta vertaisenaan, mutta sitΣ ei kestΣnyt kovin kauan.Tosin sisΣmaan heimot kykenivΣt melkein yllΣpitΣmΣΣn oman kulttuurinsa ja hyvinvointinsa aina meidΣn vuosisadallemme saakka, kun taas rannikkoalueet, joille portugalilaiset perustivat kauppa-asemiaan, autioituivat vΣest÷stΣ ja hΣvitettiin. Ainoa tavara, jota voitiin vaihdossa antaa halutuista eurooppalaista tuotteista, olivat orjat. 350 vuoden kuluessa ei vΣhempΣΣ kuin kolme miljoonaa orjaa lΣhetettiin Brasiliaan ja muihin amerikkalaisiin maihin! Vuonna 1951 maa saa Portugalin maakunnan aseman, mutta sitΣ hallittiin jatkuvasti kuin siirtomaata. Vuonna 1960 alkoi kolmen liikkeen, sosialistisen MPLA:n, ja FNLA:n sekΣ UNITA:n muodostama vapaustaistelu. NΣmΣ taistelut saivat muutoksen Portugalissa, joka 1975 luovutti vallan kolmelle vapautusorganisaatiolle. TΣmΣn jΣlkeen alkoi todellinen sisΣllisota, jossa kolme puolta soti toisiaan vastaan ja jokainen niistΣ julisti oman tasavaltansa. Naapurimaat, joiden joukossa EtelΣ-Afrikka, sekΣ suurvallat, erityisesti Neuvostoliitto sekaantuivat tΣhΣn hyvin veriseen sotaan. ErΣΣnΣ ajankohtana oli enemmΣn kuin 30 000 kuubalaista sotilasta maassa plus monia neuvonantajia ItΣ-Euroopasta. Vuonna 1976 tunnustettiin Neton johtama MPLA kansainvΣlisesti maan lailliseksi hallitukseksi ja valtio otettiin YK:iin. Maassa harjoitettiin sosialistista yksipuoluepolitiikkaa, mutta sisΣllisota pΣΣttyi muodollisesti vasta 1991, jolloin hallitus ja UNITA sopivat aselevosta. Maan ensimmΣiset monipuoluevaalit pΣΣttyivΣt siihen, ettΣ sisΣllissota leimahtaa taas, ja sodat ja hΣvitykset tuntuvat olevan suurempia kuin koskaan ennen.
